Kivien kuvaaminen

[jarijjn]

Olen kateellisena katsellut KIVI -lehden sivuilta hienoja kuvia kivistä ja harrastelijakuvaajana toivonut joskus itsekin yltäväni samalle tasolle.

Tiedän ja ymmärrän toki, että hyväksi, tai ainakin paremmaksi, kuvaajaksi tulee vain kuvaamalla ja kuvaamalla. Mutta jos foorumilla liikkuu  asiaan, eli nimenomaan kivien kuvaamiseen, perehtynyt henkilö(itä), niin kaikenlaisia vinkkejä ja opastusta ottaisin mielelläni vastaan.

Oma kuvauskalustoni on mallia perus, eli Canon Digital Ixus 500 digipokkari ja kuvankäsittelyohjelmana käytän ilmaista Picasa 2 -ohjelmaa. Lähinnä minua kiinnostaisi tietää, millaisissa olosuhteissa kuvat saisi onnistumaan parhaiten ja onko olemassa jotain tee-se-itse-kotoa-löytyvistä-materiaaleista apuvälineitä esimerkiksi valon vahvistamiseen ja/tai kohdistamiseen sekä tarvittaessa hajottamiseen?



Tässä on yksi esimerkkikuva, josta myös toivoisin mielipidettä ja rakentavaa kritiikkiä sekä mahdollisia vinkkejä, miten tulevaisuudessa voisin saada aikaan parempia kuvia.

-Jari-

[ej]

Lapidary Journal, numerossa April 2006 on hyvä artikkeli ”Practical Gem Photography”, kirjoittaja Boris Kolodny. Artikkelia en voi kopioida tähän koska se rikkoisi lehden tekijänoikeuksia. Lyhyesti hän antaa seuraavia neuvoja:
Kamera:
Käyttää ensisijaisesti digikameraa jossa on macro mode ja jalustaa.

Kiven asettamisesta:
Kuvattavan kiven saa pysymään paikallaan hankkimalla jalokivikauppiaan tarjottimen jossa on uria.

Kamera-asetuksista:
Kertoo saavansa parhaat kuvat Auto Modessa käyttämällä kameran automaattista tarkennusta Auto Focus.

Resoluutioksi kannattaa valita kameran paras mahdollinen.

Linssin hän asettaa niin lähelle kiveä kuin kamera sallii. Jos kiveä pitää suurentaa, hän käyttää suurennuslinssiä lens magnifier. Varoittaen, että kun hankkii kyseisen suurennuslasin kannattaa kiinnittää huomio linssin optiikan hyvään laatuun ja siihen että koko sopii oman kameran linssiin.

Tärinä:
Digikameroissa ei yleensä ole kaapelilaukaisinta jolla estäisi tärinän. Mutta tärinän saa vähennettyä käyttämällä ajastinta, esimerkiksi 10 sekunttia.

Valaistuksesta:
Kaksi valolähdettä on parempi kuin yksi, heikentää varjoja.
Tasainen valo mielummin kuin flash joka aiheuttaa ylivalottuneita pisteitä.
Parhaaksi valolähteeksi hän kehuu Cloud Dome –merkkistä lamppua jonka muovi on juuri oikean sävyinen, mutta on liian kallis harrastajille. Hän kertoo yrittäneensä rakentaa sellaisen itse mutta onnistumatta. Siinä on kaksi loistelamppua joiden väri ja sävy ovat tarkkaan valittu (colour-corrected and temperature balanced fluorescent lights), ja heijastin.

Väriä ja lämpöä voi myös korjata jälkeenpäin kuvankäsittelyuohjelmalla. Kirjoittaja käyttää Photoshopia. (Photoshopista on noin 100 euroa maksava kotikäyttäjille tarkoitettu versio.)
Hän mainitsee, että oikean värin aikaansaaminen voi olla ongelmallista, ja luettelee pitkän listan vaikeista kivistä: vaalat ja värittömät kivet, rubiinit, jotkut kranaatit, aleksandriitin punainen ja vihreä, andalusiitin kaikki silminnähtävät sävyt, jalotopaasi, kirsikkatopaasi, opaali, varsinkin tuliopaali, sekä läpinäkymättömät kivet.

Tummat kivet hän valaisee altapäin valolaatikolla, jonka hän kertoo rakentaneensa helposti itse.

Lopuksi hän muistuttaa, että kuvattavan kiven on oltava puhdas, sillä pölyhiukkaset korostuvat kuvassa.

[rikka]

Vaikka sain varoituksen vanhasta aiheesta ajattelin kertoa omasta dokumentoinnistani.
Käytän ihan tavallista digipokkaria ja etupäässä makroa. Joitakin tuloksia näkyy:
http://kivisivut.travelnet.fi/

[hopeaseppä]

Tietoa ei juuri ole, mutta yritys/erehdys -menetelmälläkin oppii joskus jotain. Tässä joitakin omia mieltymyksiäni esinekuvaamisessa:

- Luonnonvalo mieluummin kuin keinovalo.

- Pilvinen keli mieluummin kuin aurinkoinen. Aurinko saa värit helposti "kellastumaan".

- Valkoisen paperin tms. käyttö varjon puolella esinettä, heijastamassa valoa ja aikaansaamassa "kiiltoja" esineen pintaan.

- Salaman käyttö vain pakkosaumassa (hämärä, tuen puute, dokumentointi).

- Taustalla on paljon merkitystä. Kokeilen usein eri värisiä, mattapintaisia papereita tai kankaita (usein vaaleat / harmaat parhaita).

- Digikameran säätöihin ( loisteputki / keinovalo(hehkulamppu) /  pilvinen / aurinkoinen jne.) kannattaa tutustua, ja jopa käyttää niitä.

- Digikameralla kuvattavan kohteen lähelle meno vääristää usein mittasuhteita. Joskus saa paremman kuvan ottamalla sen vähän kauempaa ja rajaamalla sen vasta kuvankäsittelyssä.

- Monta kuvaa, eri suunnista, eri valotuksilla ja kuvausjärjestelyillä. Viidestäkymmenestä kuvasta onnistuu yksi todennäköisemmin kuin viidestä. Vasta tietokoneen (ei kameran) näyttö kertoo totuuden.

- Terävyysalueella kikkailu, eli taustan "utuisuus". Syntyy digikameran makroasetuksella melkeinpä automaattisesti. Oikealla järkkärillä voi kokeilla pidempää putkea (esim.135 mm), ainakin vähän isompien esineiden kanssa.

- Jalusta / hyvä tuki on melko pakollinen.



terv. jt

[amethyst]

Halpakameralla otettu kuva. 10 vuotta vanha Olympus, Camedia (C21) lens 7mm, 1:2.4
Ilman salamaa, (salama vääristää värit) valo: 40w maitolasi hehkulamppu. Etäisyys 0,2 m.
Tulos on tämä. kuva 103Kb (1024*834px)
Tuskin tässä voi parempaa esittää kun px määrä on rajoitettu 128Kb

Kauniita Ametisteja & 4 Citriiniä (myytävänä)

[amethyst]

Vielä toinen, Olympus "halpakameralla" otettu lähikuva.

Sulkeumakvartsi 105ct. En ole netissä löytänyt tälläisiä kvartsikiviä. (minulla on näitä kiviä noin 905ct, 27 kiveä, mutta tästä kivestä pienempiä)
Alkuperäismaa Brasilia, tuotu sieltä 40 v. sitten.

[jukkavoi]

Olen ruvennut käyttämään taustassa samettikangasta, valkoista ja mustaa aiheesta riippuen. Ei aiheuta minkäänlaisia ylimääräisiä heijastuksia.

jukkavoi